Koiran kutina
Kutina hallintaan!
Jos koiran elämää häiritsee sitkeä kutina, useiden hoitomenetelmien yhdistelmä on tehokkain tapa saada se kuriin.
Hoida toissijaiset tulehdukset
Kutiseville ihosairauksille on tyypillistä, että kutina alkaa ennen näkyvien ihomuutosten kehittymistä. Pikku hiljaa ihon kunto kuitenkin heikkenee, jolloin syntyy laajempia ja syvempiä ihomuutoksia ja iholle tulee toissijaisia bakteeri- ja hiivatulehduksia. Ennen kuin todellista aiheuttajaa päästään selvittämään, tulee toissijaiset tulehdusmuutokset hoitaa.
Paikallishoito valitaan aina, kun se on mahdollista. Pesut, desinfioivat valmisteet ja paikalliset antibiootti- ja hiivalääkkeet sekä kortisonivoiteet ovat tehokas tapa vähentää taudinaiheuttajien määrää ja hoitaa lieviä tulehduksia. Laajojen ja syvempien tulehdusten hoidossa vaaditaan suun kautta otettavia lääkityksiä kuten kortisonia tai muita kutinaa hillitseviä lääkkeitä, hiivalääkettä ja joskus myös antibioottia.
Lääkehoidolla oireilu helpottaa ja usein tulee kiusaus jättää kutinan hoitaminen siihen. Pelkkä oireiden hoito ei kuitenkaan riitä ja ellei todellista syytä saada hallintaan, palaavat oireet lääkityksen loputtua. Jatkuva antibioottien käyttö altistaa resistenttien bakteereiden kehittymiselle ja siksi syyn selvittäminen on tärkeää.
Selvitä kutinan syy
Kutinaa aiheuttavat monet eri syyt, mutta koska iholla ei ole montaa tapaa reagoida, näyttävät nämä helposti päällepäin hyvin samanlaisilta. Kutina on riivaava tunne, johon lemmikki tarvitsee apua. Koira raapii ja kirputtaa ihon mieluummin verille ja kestää kipua ennemmin kuin kutinaa. Omistajat helposti aliarvioivat eläimen kokemaa kärsimystä, koska kutinaan tottuu. Jos eläimiä on vain yksi, ei omistaja välttämättä edes ymmärrä kutinan olevan epänormaalia.
Kutinan diagnosoinnissa vaaditaan järjestelmällisyyttä ja kokonaisuuksien ymmärtämistä. Syitä suljetaan yksi kerrallaan pois, koska kutiseviin ihosairauksiin ei ole olemassa yksiselitteisiä testejä.
Tyypillisiä kutinan aiheuttajia ovat atopia, ruoka-ainehaittavaikutus ja ulkoloiset. Alun perin kutisematon ihosairaus voi pidempään jatkuneena aiheuttaa kutinaa bakteereiden ja hiivojen liikakasvun seurauksena (hormonaaliset sairaudet, talirauhasten sairaudet, autoimmuunisairaudet jne.) ja lemmikki voi kehittää allergioita kyseisille taudinaiheuttajille.
Korvat ja tassunpohjat ovat ihon herkimpiä paikkoja reagoimaan otollisen rakenteensa takia. Korvat ja tassut ovat kuitenkin samaa ihoa ja ongelmat johtuvat samoista ihon puolustuskyvyn ongelmista. Lemmikeillä ei ole ihmislasten korvatulehduksiin verrattavia tulehduksia. Korvien ja tassujen hoito vaatii myös aina kokonaiskuvan hahmottamista eikä pelkkä oireiden hoitaminen tipoilla ja antibioottikuureilla riitä.
Säännöllisellä puhdistuksella ja säännöllisellä karvapeitteen vähentämisellä saadaan korvien ja tassujen olosuhteet pidettyä sellaisina, etteivät bakteerit ja hiivat pääse niissä niin helposti villiintymään.
Tue ihon omaa puolustuskykyä
Monien kutisevien ihosairauksien ongelma on, ettei niihin ole parantavaa hoitoa. Hyvällä hoidolla pahenemisjaksoja saadaan kuitenkin harvennettua ja oireita hillittyä. Omistajan opittua ymmärtämään sairautta ja havaitsemaan oireiden paheneminen ajoissa selvitään jatkossa vähemmillä lääkityksillä. Säännöllisellä ennaltaehkäisevällä hoidolla tuetaan ihon puolustuskykyä, jolloin pahoja tulehduksia ei pääse syntymään.
Jalostuksessa tulee kiinnittää enemmän huomiota terveeseen rakenteeseen (ei esimerkiksi syviä ihopoimuja) ja hyvään ihon puolustuskykyyn, jotta antibioottikierteiltä ja jatkuvalta työläältä ihonhoidolta vältyttäisiin.
Panosta ruokintaan
Merkittävä osa ruoan proteiineista käytetään ihon ja turkin ylläpitoon. Jos ruokinnassa on puutteita, nähdään se ensimmäisenä ihossa ja karvapeitteessä. Ravinnon ollessa sopivaa on koiran yleiskunto hyvä, turkki ja iho ovat hyvässä kunnossa ja uloste on normaalia.
Laadukkaissa valmisruoissa on tutkitusti kaikki tarvittava elimistön normaaliin toimintaan ja nämä sopivatkin koirille, joiden omistajalla ei ole aikaa ja halua perehtyä itse riittävästi ruokintaan. Itse tehdyt ruokavaliot toimivat hyvin silloin, kun ne on toteutettu ruokinnan vaatimukset ymmärtäen. Ruoka-ainehaittavaikutukset, allergiat ja suoliston sairaudet aiheuttavat vielä erityisiä vaatimuksia ruokinnalle.
Hyvä perusteos koiran ruokinnasta on Markku Saastamoisen ja Hanne Teräväisen toimittama Koiran ruokinta ja hoito -kirja (ProAgria 2010).
Muista tärkeät rasvahapot
Sekä koirat että kissat tarvitsevat ravinnostaan omega-3- ja omega-6-rasvahappoja, koska elimistö ei pysty niitä itse valmistamaan. Rasvahappojen puute tai niiden saanti väärässä suhteessa nähdään ensimmäiseksi ihon hilseilynä sekä elottamana ja kiillottomana turkkina. Nykyisillä ruokintatavoilla omega-6-rasvahappoja tulee ravinnosta suhteessa liikaa.
Atoopikoilla delta-6-desaturaasientsyymin aktiivisuus on usein alentunut ja rasvahappojen lisääminen ruokavalioon on tärkeä osa hoitoa. Ihon tukemiseen tarkoitetuissa rasvahappovalmisteissa on kahta erityyppistä tuotetta. Pellavaöljypohjainen valmiste vahvistaa solujen välisiä liitoksia, parantaa ihon läpäisyestettä ja kosteustasapainoa. Kalaöljyihin perustuvissa valmisteissa teho perustuu tulehdusreaktion hillitsemiseen. Atooppinen koira hyötyy molempien lisäämisestä ruokavalioon.
Käytetyn rasvahappolisän tulee olla laadukasta ja ennen ostopäätöstä tulisikin selvittää, miten rasvahappolisä on valmistettu. Kalaöljypohjaisissa tuotteissa raaka-aineen keräys useampien kalatehtaiden eristä ja pitkät säilytysajat aiheuttavat suuren riskin tuotteen härskiintymiselle, jolloin se on haitallista elimistölle. Ravintolisän tulee sisältää E-vitamiinia härskiintymisen estämiseen. Rasvahappovalmisteiden hyöty nähdään iholla noin kahden kuukauden kuluttua niiden antamisen aloittamisesta.
Älä unohda pesuja ja hoitotuotteita
Ensisijaisesti pyritään valitsemaan aina paikallishoito jos mahdollista.
Pesut ja hoitotuotteet ovat kutinan hoidossa tärkeässä osassa lääkkeettöminä vaihtoehtoina. Desinfioivilla shampoopesuilla vähennetään taudinaiheuttajien määrää, mutta shampoon tulee muistaa antaa vaikuttaa pakkauksen ohjeen mukainen aika riittävän tehon saavuttamiseksi. Atoopikoilla ihoa voidaan pestä ärsyttämättömillä shampoilla oireita aiheuttavien valkuaisaineiden pesemiseksi pois iholta.
Paikallisesti pienempiä alueita voidaan hoitaa antibakteerisilla ja hiivojen kasvua hillitsevillä luonnollisilla valmisteilla, kuten lääkehunaja tai pihka. Niillä saadaan usein hyviä tuloksia myös lievien toissijaisten tulehdusten hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.